maanantai 30. kesäkuuta 2014

Vuohenjuustolevite

Perunarieskat ovat parhaimmillaan lämpimänä. Jos niitä kuitenkin sattuu jäämään yli, vuohenjuustolevite maistuu jäähtyneiden rieskojen kanssa hyvin. Levite sopii myös uuniperunoiden kanssa tai vaikkapa vaihteluksi tzatzikille.

















Vuohenjuustolevite
1 purkki (200g) raejuustoa
1 pieni rasia (140g) pehmeää vuohenjuustoa
1 murskattu valkosipulinkynsi
2 rkl oliiviöljyä
tuoreita yrttejä, esim. persiljaa, timjamia, basilikaa

Valuta raejuustosta ylimääräinen neste pois. Sekoita keskenään  raejuusto, vuohenjuusto ja valkosipulimurska. Lisää oliiviöljy ja silppua sekaan haluamiasi yrttejä. Sekoita tasaiseksi. Anna maustua viileässä muutama tunti.

sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Perunarieskat, osat 1 ja 2

Keväällä suunnittelin jos jonkinmoista jäätelöohjetta, ostin värikkäät jätsikupit valmiiksi ja laitoin jäätelökoneeni toimintavalmiuteen. Pari jäätelökokeilua ehdin kevätkiireiden keskellä tehdä, mutta nyt sesonkiaikaan viileä ilma ei houkutakaan kotijäätelön tekemiseen. Hakeudun mieluummin uunin läheisyyteen ja mielessä pyörii enemmän etu- kuin jälkiruoka. Perunoita on siis keitelty ja tällä kertaa jämäperunat saivat uuden elämän perunarieskan muodossa. Helppo ja ennenkaikkea lämmittävä iltapala. 



Lämmintä rieskaa ja voita, nam!














































Perunarieskat (noin viisi pientä rieskaa)
n. 3 dl muussattua perunaa tai valmista perunamuusia
1 kananmuna
½ tl suolaa
2-3 dl jauhoja, esim. vehnä- tai ohrajauhoja

Survo keitetyt ja jäähtyneet perunat muussiksi. Myös valmis perunamuusi käy erittäin hyvin. Sekoita perunan joukkoon muna, suola ja jauhot. Osa jauhoista kannattaa jättää rieskojen taputteluun pellille. Älä vaivaa taikinaa liikaa, siitä tulee helposti liisteriä. Taputtele taikina jauhojen avulla pellille pieniksi rieskoiksi. Pistele haarukalla reikiä ja paista 250 asteessa noin 10 minuuttia. Rieskat ovat valmiita, kun niissä on ruskeita laikkuja. Omani jäivät hieman liian vaaleiksi, seuraavan satsin paistan uunin yläosassa.

Lapsuuden perunarieska maistui niin hyvälle, että innostuin kokeilemaan myös uudempaa ohjetta. Niin kuin ensimmäiselläkin kerralla, aineiden määrä oli minulla summittainen. Ylijäämäperunat ja jauhoja hyvältä näyttävä määrä. Tämän ohjeen hyvä puoli on siinä, että taikinan voi lusikoida suoraan pellille. Leivinpaperi kannattaa kuitenkin voidella tai jauhottaa, jotta rieskat irtoavat paremmin paperista. 



















Kaura-perunarieskat (annoksesta tuli kuvan määrä rieskoja)
4 dl kylmää perunasurvosta
2 dl maustamatonta jugurttia
1 dl vettä
1 kananmuna
½ tl suolaa
n. 3/4 dl kaurahiutaleita
n. 1½ dl vehnäjauhoja

Mittaa jauhoja lukuunottamatta kaikki aineet kulhoon. Sekoita niin, että munan rakenne rikkoontuu. Lisää jauhoja vähitellen, kunnes taikina muistuttaa löysää kaurapuuroa. (Minulla oli tosi löysää puuroa.) Nostele taikinaa lusikalla pieniksi keoiksi leivinpaperin päälle. Tasoita lusikalla tai taputtele jauhotetulla kädellä rieskat tasaiseksi. Pistele haarukalla reikiä ja paista 250 asteessa noin 10 minuuttia.

Minun suussani rieskavertailun voitti lapsuuden rieska. Uudempi versio oli liian hapan, eikä peruna maistunut tarpeeksi. 

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Aurinkolomalla Irlannissa

Kun kevättalvella aloimme suunnitella matkaa Irlantiin, mielessä pyöri sateinen keli ja siihen liittyen villapaita ja kumisaappaat. Luin Hanna Tuurin kirjoja ja kuvittelin itseni seisomaan tuuliselle nummelle sadetakki päällä. Tällä reissulla ei sitten oteta aurinkoa! Ja kuinkas kävikään. Juhannusviikolla Suomessa satoi räntää, me puolestaan nautimme Irlannin auringosta ja yli kahdenkymmenen asteen lämmöstä. Yhtään en valita. 

Alkuloman autoilimme Connemaran maisemissa, Länsi-Irlannissa. Atlantti, upeita maisemia, ystävällisiä ihmisiä, elämäni ensimmäiset osterit. Mutta myös vasemmanpuoleinen liikenne, kapeita ja mutkaisia teitä, mutkien jälkeisiä lammaslaumoja. 

Auto palautettiin ilman kolhuja ja loppuloma vietettiin Dublinin nuorekkaassa ilmapiirissä. Jos länsilaidalla oli maalaisen rauhallista, saaren läpi kulkeva moottoritie johdatti meidät aivan toiseen maailmaan. Muutos maaseutumaisemista pääkaupungin vilinään oli huomattava. Dublin oli mielestäni värikäs, sekava, roskainen ja kallis. Toisaalta taas ilmapiiri oli nuorekkaan iloinen ja energinen, pubeissa soi elävä musiikki ja Guinness virtasi. 





















































































































































torstai 5. kesäkuuta 2014

Raparperipaistos

Pitkästä aikaa kaivoin kätköistäni sinisen ruutuvihon, johon olen tallettanut ohjeita yläasteen kotitaloustunnilta. Muistin, että vihkossa on perusohje paistokselle ja nyt raparperisesongin aikaan se muuttui luonnollisesti raparperipaistokseksi. Kaikenlaiset paistokset ovat siitä kivoja, että ne valmistuvat nopeasti ja aineita voi vaihdella oman ruokavalion ja mieltymyksen mukaan.

Tässä ohjeessa ei ole munia eikä maitoa. Jos korvaa voin sinisellä Keijulla, paistos sopii myös vegaanille. Fariinisokeri antaa ihanan kinuskisen maun, mutta tavallinen sokeri käy ihan yhtä hyvin. Kaurahiutaleet voi korvata vaikka 4-viljanhiutaleilla tai mantelirouheella. Muuntamismahdollisuuksia on monia. Raparperipaistos suoraan 80-luvulta, olkaa hyvä!






























Raparperipaistos
noin 500 g raparperia
1,5 dl fariinisokeria

Voitele uuninkestävä vuoka. Pilko raparperit pieniksi. Sekoita fariinisokeri ja raparperit keskenään. Kaada raparperi-fariinisokeriseos vuokaan.

100 g voita (vegaaneille sinistä Keijua)
2 dl esim. kaurahiutaleita tai  4-viljanhiutaleita
1 dl tavallista sokeria
1 dl vehnäjauhoja
2 tl kanelia tai kardemummaa

Sulata voi. Sekoita voisulaan hiutaleet, sokeri, vehnäjauhot ja kaneli/kardemumma. Sekoita seos tasaiseksi ja kaada raparperien päälle vuokaan. Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia. Anna jäähtyä hetken ja nauti sellaisenaan tai vaniljajäätelön kanssa. Kotitekoisen vaniljajäätelön ohje löytyy täältä: http://lapiccolatorteria.blogspot.fi/2013/07/jaatelokesa.html

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Hunajainen raparperipiirakka

Työkaverilta saadut luomukananmunat + tuore raparperi = ihana piirakka. Kotikanalan kananmunien keltuainen on totuttua keltaisempi, siitä piirakan ihanan aurinkoinen väri. 

Vaihtelun vuoksi korvasin osan sokerista hunajalla. Koristeeksi valkosuklaata.






























Raparperipiirakka
100 g voita
1 dl sokeria
1 muna
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Voitele piirakkavuoka. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmuna edelleen vatkaten. Yhdistä leivinjauhe ja vehnäjauhot keskenään. Sekoita jauhot voi-sokeri-kananmunavaahtoon. Levitä taikina voidellun vuoan pohjalle ja reunoille.

täyte:
½  litraa raparperinpaloja
1 tlk (noin 200 g) ranskankermaa
½ dl maitoa tai kermaa
2 munaa
3/4 dl sokeria
(tai ½ dl sokeria + hunajaa paistetun piirakan päälle)
1 tl vaniljasokeria

Kuutioi raparperi ja ripottele palat pohjataikinan päälle vuokaan. Sekoita ranskankerma, maito, munat ja sokerit keskenään. Vatkaa sen verran, että munien rakenne rikkoontuu. Kaada täyte raparperin päälle vuokaan. Paista 175 asteessa uunin alatasolla 30-40 minuuttia.

Anna piirakan jäähtyä ja koristele juoksevalla hunajalla. Myös valkosuklaasta saa kivaa vaihtelua ulkonäköön.