torstai 30. lokakuuta 2014

Nutella-banaanimuffinssit

Viime viikolla löytyi Hesarin ruokaliitteestä jälleen mielenkiintoinen ohje, nutella-banaanikakku. Jostain syystä minua ei kakuttanut ollenkaan mutta olin jo pidemmän aikaa himoinnut muffinsseja, joten kokeilin ohjeen sopivuutta suklaa-hasselpähkinä-banaanimuffinsseihin. 

Tein taikinan kakkuohjeen mukaisesti ja se riitti 12:een isoon muffinssiin. Yksi purkki suklaa-hasselpähkinälevitettä (eli nutellaa) riitti hyvin taikinaan, muffinssien sisälle nutellasydämiin ja koristeluun. Jälkikäteen tuli mieleen, että taikinaan olisi hyvin voinut lisätä vielä pähkinärouhetta. 

Ohje on helppo. Suosittelen kokeilemaan!





Nutella-banaanimuffinssit (12 isoa)
taikina:
200 g voita
2 dl fariinisokeria
3 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1½ tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 tl kanelia
(1 dl hasselpähkinärouhetta)
3 dl soseutettua banaania (3 keskikokoista banaania)
1 dl nutellaa

muffinssien sisälle ja koristeluun nutellaa

Yhdistä keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri ja kaneli. Jos käytät pähkinärouhetta, sen voi sekoittaa jauhoseokseen. Soseuta banaanit. Vatkaa pehmeä voi ja fariinisokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen vatkaten. Yhdistä jauhoseos, banaanisose ja nutella vuorotellen taikinaan. Sekoita tasaiseksi. Lusikoi taikinaa muffinssivuokiin, mutta älä täytä vielä kokonaan. Laita teelusikallinen nutellaa jokaiseen muffinssiin ja lusikoi lopputaikina nutellan päälle. Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia. Varo paistamasta liikaa, jotta muffinssit eivät kuivu. 

Jäähdytä ja koristele lopulla nutellalla. Jos nutella tuntuu koristeluun liian jähmeälle, sitä voi lämmittää mikrossa muutaman sekunnin.

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Oon mä juonu viinii Wienissä

... sekä syönyt Sacher-kakkua, kävellyt pohkeet kipeiksi ja yleisesti nauttinut olostani! 

Wien valikoitui muutaman päivän kaupunkilomakohteeksi oikeastaan sattumalta. Pikkutyttönä katsoin Sissi-elokuvia ja koulussa luettiin Wienin kongressista, mutta muuten mielikuvaani Wienistä hallitsivat kahvilat. Ja olihan niitä, kahviloita. Ja ravintoloita ja pikaruokapaikkoja. Tarjontaa oli laidasta laitaan. Kun useimmat hotellimme lähellä olevat kahvilat möivät myös frühstückiä, jätimme ylihintaisen hotelliaamiaisen väliin ja söimme aamupalankin kaupungilla. Ei tullut nälkä tälläkään reissulla. 

Ruoan lisäksi lokakuinen Wien näytti meille parhaita puoliaan sään suhteen, lämpötila pysytteli koko ajan 20 asteen hujakoilla ja aurinko pilkisteli useampana päivänä. Niin lounas kuin kahvitkin nautittiin siis vielä ulkona.








Valikoima aamupalavoileipiä.

Pakollinen Sacher, nam!
Apfelstrudel.

Wienissä oli yllättävän paljon korkeuseroja, joten päivän kävelyt todella tuntuivat illalla jaloissa. Kaupunkia kierrellessä katse kohosi useimmiten korkeuksiin, rakennukset olivat todella kauniita ja niissä oli paljon yksityiskohtia. 





























Sissi-elokuvien innostamina tutustuimme keisari Frans Joosefin ja keisarinna Elisabetin kahteen palatsiin, joista hieman keskustan ulkopuolella sijaitseva Schönbrunnin kesäpalatsi puutarhoineen oli yksi matkan kohokohdista. Syksyinen puutarha oli todella kaunis. Voin vain kuvitella, miltä se näyttää kesäloistossaan. 




Schönbrun ja kaupungin keskusta.
Meidän Wienin matkaamme kuului tärkeänä osana vierailu paikallisessa heurigerissa eli viinituvassa. Matkasimme noin kaksikymmentä minuuttia metrolla ja bussilla keskustan ulkopuolelle Grinzigin viinikylään ja olimme kuin toisessa maailmassa. Heurigerissa nautimme loistavan paikallisen lounaan ja maistelimme viinintuottajan omaa tynnyriviiniä. 



Heurigerin ravintola.

Paikallista tynnyriviiniä.


Viinikokemuksia saimme lisää sturmin avulla. Huomasimme vasta paikanpäällä Wienissä, että matkamme sattui sopivasti sturm-aikaan. Opaskirja kertoi sturmin olevan makeaa rypälemehua, jossa käymisen takia on yllättävän paljon alkoholia. Sturm on sesonkijuoma, jota myydään vain syys-lokakuussa.





Wien oli positiivinen yllätys monessakin suhteessa. Olin kuvitellut sen tunnelmaltaan paljon jäykemmäksi ja kalliimmaksi kuin mitä se todellisuudessa oli. Oikeastaan ainoa miinus tulee tupakoinnista, sillä yllättävän monessa ravintolassa ja kahvilassa sai tupakoida sisällä. 

Jos pidät kaikesta kauniista, Wien on sinulle oikea paikka.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Kesäkurpitsakakku tuorejuustokuorrutteella

Kesäkurpitsakokeilut jatkuvat kakun muodossa. Alkuperäinen ohje on Kinuskikissalta, mutta muutin ohjetta jättämällä siemenet pois taikinasta. Lisäksi halusin ehdottomasti kuorruttaa kakun. Kuorrutteeksi valikoitui amerikkalaistyyppinen tuorejuusto-tomusokerikuorrute, se tuo mukavaa makeutta ja näyttävyyttä kakkuun. 

Kakusta saa vielä näyttävämmän, jos tekee täytettä kaksinkertaisen määrän, halkaisee pohjan ja lisää tuorejuustotäytettä myös kakun väliin. Kostutusta ei tarvita, sillä kesäkurpitsakakku on mukavan kostea jo valmiiksi.

Jos tarjoilet kakkua jälkiruokana, sen kanssa sopii hyvin jokin makea jälkiruokaviini. Meillä viinikaapista löytyi Lenz Moser Prestige Trockenbeerenauslese 2012







Kesäkurpitsakakku
4 dl kesäkurpitsaraastetta
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
2 tl kanelia
2 tl kardemummaa
1 rkl vaniljasokeria
1½ dl hasselpähkinärouhetta
200 g voita
2½ dl sokeria
4 munaa

Kuori kesäkurpitsa ja raasta se karkeaksi raasteeksi. Yhdistä jauhot, leivinjauhe, mausteet ja pähkinärouhe. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri keskenään. Lisää munat yksitellen vaahtoon. Lisää jauhoseos ja kesäkurpitsaraaste, kääntele taikina tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun, tasapohjaiseen kakkuvuokaan, jonka halkaisija on noin 24cm. Paista 200 asteessa noin 40 minuuttia. Kumoa kakku tarjoiluastiaan ja jäähdytä. 

kuorrutus:
200 g maustamatonta tuorejuustoa
100 g voita
1 rkl vaniljasokeria
noin 2 dl tomusokeria

Vatkaa pehmeä voi ja tuorejuusto sähkövatkaimella tasaiseksi. Lisää vaniljasokeri ja tomusokeri edelleen vatkaten. Lusikoi kuorrute jäähtyneen kakun päälle. Koristele esim. kanelilla. 

lauantai 11. lokakuuta 2014

Kesäkurpitsavohveleita ja kanelikermaa

Työkaverini kertoi innostuvansa kesäkurpitsasta aina uudelleen ja uudelleen. Kesäkurpitsakakku on kuulema todella hyvää ja hilloakin kurpitsasta voi tehdä. Meilläkin kesäkurpitsaa on käytetty aina paljon mutta vain ruokana tai pääruoan lisukkeena. 

Hetken asiaa sulateltuani päätin aloittaa kokeiluni hillosta. Löytämäni ohje oli todella yksinkertainen. Ainekset raastetaan, sekoitetaan hillosokerin kanssa kattilassa ja annetaan porista. Sitten tuli mutta. Ohjeessa ei mainittu mitään kesäkurpitsan kuorimisesta, joten perheemme tavan mukaan raastoin kurpitsan kuorineen päivineen. Virhe. Hillon ulkonäkö muistutti kurkkusalaattia, eikä hyytelömäinen rakenne parantanut tilannetta yhtään. Maku sentään oli ok, vaikkakin minun suuhuni todella makea.

Toisen kokeiluni tein sitten varman päälle. Perjantai-iltana nautimme jälkiruoaksi kesäkurpitsavohveleita. Vohveliohjekin oli helppo ja lopputulos tällä kertaa onnistunut. Vohvelitaikinaan tuli kanelia, joten lisäsin sitä ripauksen myös vohveleiden kanssa nautittavaan kermavaahtoon. Kesäkurpitsan ja kanelin yhdistelmä on yllättävän toimiva! 

Söimme kesäkurpitsavohvelit tällä kertaa jälkiruokana mutta minusta ne toimisivat myös suolaisena tarjottavana. Voisin hyvin kuvitella niiden täytteeksi vuohenjuustoa tai yrttituorejuustosta ja poronlihasta tehdyn täytteen



Kesäkurpitsahillo päätyi lopulta lautaselle mutta erilliseen astiaan.

Kesäkurpitsavohvelit (noin 8 kpl)
200 g kesäkurpitsaa
3½ dl vichyä tai maitoa (itse käytin vichyä)
2-3 munaa
3½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
1 tl kanelia

Kuori kesäkurpitsa ja raasta se karkeaksi raasteeksi. Yhdistä taikinan neste ja kananmunat, vatkaa munien rakenne rikki. Lisää taikinaan jauhot, leivinjauhe, suola ja kaneli ja lopuksi kesäkurpitsaraaste. Anna taikinan turvota hetki. Paista vohvelit.

Kanelikerma
2 dl kuohu- tai vispikermaa
vaniljakreemijauhetta
sokeria
kanelia

Vatkaa kerma, lisää vatkaamisen aikana noin teelusikallinen vaniljakreemijauhetta. Lisää sokeria ja kanelia maun mukaan.

Kesäkurpitsahillo
600 g kesäkurpitsaa
3 hapanta omenaa
1 sitruuna (kuori+mehu)
500 g hillosokeria

Kuori ja raasta kesäkurpitsa ja omenat karkeaksi raasteeksi. Raasta sitruunan kuori ja purista sen mehu. Laita kaikki aineet sokeria lukuunottamatta kattilaan ja kuumenna höyryäväksi. Lisää hillosokeri ja keitä matalalla lämmöllä ilman kantta noin 20 minuuttia. Kuori vaahtoa välillä pois. Purkita hillo ja jäähdytä.



tiistai 7. lokakuuta 2014

Teeleidi

Kotikaupunkiini Jyväskylään avautui kesällä teehuone. Idea on kiva ja teehuone kaupunkiimme erittäin tervetullut, teen ystävien määrä kun kasvaa koko ajan. Kävimme kirjapiirin kanssa tutustumassa Teeleidiin viime viikolla.

Teehuone sijaitsee yli 100 vuotta vanhassa, Yrjö Blomstedin suunnittelemassa, talossa. Jo sisääntulo Teeleidiin oli huumaava, lukuisten teelaatujen tuoksu ympäröi tulijan heti ovelta. Valinnanvaikeus iskikin heti, tee pitää tai sen saa valita yli viidenkymmenen irtoteen joukosta. Joukkoon mahtuu esimerkiksi Lutakko-tee, joka kunnioittaa teehuoneen sijaintia Lutakon kaupunginosassa. 

Teen voi nauttia sellaisenaan tai valita seuraksi pientä syötävää. Meidän tutustumispäivänämme tarjolla oli mm. kuningatarpiirakkaa, suklaamuffineita ja erilaisia pikkuleipiä. Suolaisena vaihtoehtona oli croissanteja. Myös gluteiinittomia vaihtoehtoja löytyi.

Teeleidissä järjestetään teekursseja ja -teistingejä, jossa erilaisiin teelaatuihin ja -makuihin voi tutustua rauhassa. Teetä voi myös ostaa kotiin. Ihana idea on torstaisin järjestettävä kello viiden tee, silloin teen kanssa voi brittityyliin nauttia pieniä makeita ja suolaisia herkkuja.

Rakkaus teetä kohtaan näkyy myös sisustuksessa, erilaisia teepannuja ja teestä kirjoitettuja kirjoja on aseteltu ikkunalaudoille ja hyllyille. Lapsille löytyy oma pieni leikkinurkkaus. Mikäli teenjuojia on tulossa kerralla isompi porukka, kannattaa Teeleidistä varata kabinetti. Kesäaikaan voi istua pihalla ja nauttia teekupposensa puun varjossa. 


Komeita irtoteelaatikoita. 







Speltti-hunajavohveli.

Vielä poislähtiessä katse kiinnittyy kupeista tehtyyn kattokoristeeseen.


Aina on aikaa hyvälle teelle!